Alkuun päästäksesi tarvitset vavan, siimaa, kelan, muutamia uistimia, innostuneen mielen ja rutkasti kärsivällisyyttä sekä huumorimieltä. Heittoja on parempi harjoitella aluksi koukuttomalla uistimella, omien sekä kavereiden korvien ja silmien suojelemiseksi.
Saaliiksi kannattaa aluksi toivoa ahventa tai haukea, lohta on vaikeampi naruttaa. Ensimmäiset heitot eivät ehkä mene metriä paria kauemmas ja suuntautuvat pääasiallisesti taaksepäin tai ainakin juuri siihen suuntaan minne ei ole tarkoitus heittää.
Siima saattaa mennä solmuun ja meneekin lähes varmasti. Tästä kannattaa kuitenkin etsiä se positiivinen puoli. Sillä vapaa jossa siima on kunnolla takkuuntunut ei kukaan toinen kalastaja viitsi pyytää lainaksi. Se ei kelpaa edes varkaille.
Älä pidä turhaa kiirettä. Kokeile eri paikoista sekä veneestä että rannalta käsin. Anna uistimen painua lähelle pohjaa, ja kelaa takaisin vaihtelevalla nopeudella, välillä pysäytellen.
Alan lehdistä kannattaa etsiä vinkkejä, sekä kysellä kokeneemmilta kalastajilta neuvoja. Kukaan ole seppä syntyessään, saati sitten kalastaja.
Seuraavana hieman kalastus-sanastoa:
- Avokela = Kela jossa puola ei pyöri, vaan siimaa liikuttaa siimanohjain.
- Heittovapa = Heittokalastuksessa eli virvelöinnissä käytetty vapa, johon on kiinnitetty kela.
- Jigi = Löysä pehmeä viehe.
- Kalastajanmetri = Kalastajien käyttämä kuvitteellinen mittayksikkö. Todellisuudessa noin 20-30 cm tai paljon vähemmän.
- Kela = Siiman "varastona" toimiva puola, johon on kiinnitetty kelauskampi, jarru ja siimanohjain. Tätä käytetään heitto- ja perhokalastuksessa.
- Lippauistin = Tässä on rungon ympäri kelatessa pyörivä lippa. Käytetään heitto- ja uistelukalastuksessa.
- Lusikkauistin = Kupera uistin kuin lusikka, siitä lienee nimensä saanutkin. Käytetään heitto- ja uistelukalastuksessa.
- Tärppääminen = On se hetki kun kala iskee kiinni kaverin vieheeseen siinä paikassa, jossa itse olit pari minuuttia aiemmin.
- Viehe = Esim. virvelin siimaan kiinnitettävä kalan houkutin. Näitä ovat esim. perhot, pilkki-, lippa- tai lusikkauistin.
- Väsyttäminen = Koukkuun tarttuneen kalan liikesarja - toistuvine hyppyineen, syöksyineen ja kaikenlaisin temppuineen - joiden seurauksena kalastajan verenpaine kohoaa lopulta teho-osasto lukuihin.
Usko tai älä
- Kala syö parhaiten sateen jälkeen.
Sekä aamu- ja iltahämärässä.
Kännykän pirinä karkottaa kalat ja kalastustunnelman.
Kala nappaa kaverin koukkuun heti kun itse keskityt eväisiisi, mutta ei päinvastoin.
Joidenkin mielestä alkoholi ja tupakka eivät sovi kalastukseen. Kalat karttavat tupakan hajua. Tai sitten ne suorastaan kerjäävät jämiä ja ryyppyjä.
|